Säännöt
Nimi ja kotipaikka
1§
Yhdistyksen nimi on Lapinlahden Yrittäjät ry ja se toimii Suomen Yrittäjät ry:n aluejärjestön Savon Yrittäjät ry:n paikallisyhdistyksenä kotipaikkanaan Lapinlahden kunta. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjäin Keskusliitto ry:tä nimitetään näissä säännöissä keskusliitoksi ja Savon Yrittäjät ry:tä aluejärjestöksi. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakieli on suomi.
Toiminnan tarkoitus ja laatu
2§
Paikallisyhdistys toimii Lapinlahdella toimivien yrittäjien ja yksityisessä omistuksessa olevien yritysten yrittäjä- ja elinkeinopoliittisena etujärjestönä, joka valvoo yrittäjien ja yritysten toiminnallisia ja taloudellisia etuja kuntatasolla. Päämäärien toteuttamiseksi ja toiminta-alueensa yrittäjäkunnan yhteisten etujen ajamiseksi paikallisyhdistys yhteistoiminnassa keskusliiton ja aluejärjestön kanssa:
- huolehtii omalta osaltaan keskusliiton ja aluejärjestön ohjeiden mukaisesti näiden antamista tehtävistä ja valtakunnallisista ja alueellisista yrittäjäpoliittisista toimenpiteistä,
- edustaa jäsenkuntaansa suhteessa valtion- ja kunnallishallintoon paikallisella ja tarvittaessa aluetasolla tekemällä yksityisten yrittäjäkunnan taloudellista, yhteiskunnallista ja työmarkkinapoliittista asemaa edistäviä ja tukevia esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja
- neuvoo voittoa tavoittelematta toimialueensa jäsenistöä yritystoiminnassa ja -taloudessa
- tiedottaa yksityisen yritystoiminnan merkityksestä ja toimintaedellytyksistä sekä kotikunnassaan että yleensä
- järjestää toimialueellaan kokouksia, koulutus- ja esitelmätilaisuuksia
- huolehtii jäsenkuntansa virkistys- ja vapaa-ajantoiminnasta järjestämällä retkiä, juhlia yms. tilaisuuksia
- toimii muillakin vastaavilla tavoilla jäsenistönsä yhteisten etujen ja asioiden valvomiseksi ja kehittämiseksi
Paikallisyhdistys voi harjoittaa anniskelutoimintaa järjestämiensä tilaisuuksien yhteydessä, samoin kuin muuta sen tarkoituksen toteuttamiseen välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.
Paikallisyhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Paikallisyhdistyksen toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.
Jäsenyys
3§
Paikallisyhdistykseen voivat varsinaisina jäseninä kuulua sen toiminta alueella toimivat yksityistä yritystoimintaa harjoittavat yksityiset liikkeen- ja ammatinharjoittajat sekä yksityisessä omistuksessa olevat oikeuskelpoiset yhteisöt.
Paikallisyhdistykseen voivat kannattajajäseninä kuulua vapaata yksityisyrittelijäisyyttä ja markkinataloutta kannattavat Suomen kansalaiset tai suomalaiset oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka eivät täytä 1 momentin mukaisia varsinaisiksi jäseniksi ottamisen edellytyksiä ja jotka sitoutuvat maksamaan paikallisyhdistykselle sen syyskokouksen määräämän vuotuisen kannattajamaksun.
Jäsenhakemukset varsinaisiksi tai kannattajajäseniksi käsittelee paikallisyhdistyksen hallitus, joka päättää jäseneksi ottamisesta tai jäsenanomuksen hylkäämisestä.
Paikallisyhdistyksen kokous voi hallituksen ehdotuksesta kutsua kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi vapaan yksityisyritteliäisyyden ja markkinatalouden hyväksi erittäin ansioituneesti toimineita henkilöitä.
Saavutetut jäsenoikeudet turvataan.
Jäsenluettelossa olevat tiedot jäsenistä voidaan julkistaa sähköisesti ja muulla tavoin.
4§
Jäsen voi erota paikallisyhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti paikallisyhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan paikallisyhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Kesken kalenterivuoden eroava jäsen on velvollinen maksamaan sanotun vuoden edunvalvontamaksun täysimääräisenä.
Hallitus voi erottaa varsinaisen jäsenen tai kannattajajäsenen, joka ei noudata paikallisyhdistyksen sääntöjä tai päätöksiä tai joka muuten toiminnallaan vahingoittaa yksityisyrittäjien yhteisiä etuja taikka alentaa yksityisyritteliäisyyden arvoa. Hallitus voi myös päättää erottaa jäsenen, joka ei määrätyssä ajassa ole suorittanut jäsenmaksuaan.
Erottamiseen vaaditaan 2/3 annetuista äänistä.
Erotettu voi valittaa päätöksestä paikallisyhdistyksen kokoukselle jättämällä hallituksen puheenjohtajalle kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan paikallisyhdistyksen kokoukselle osoitetun kirjallisen valituksen.
Edunvalvontamaksu ja kannattajamaksu
5§
Varsinaiset jäsenet maksavat edunvalvontamaksun, jonka määrän paikallisyhdistyksen syyskokous tarkemmin vuosittain määrää.
Paikallisyhdistys maksaa vuosittain aluejärjestölle aluejärjestön syyskokouksessa määräämän edunvalvontamaksun aluejärjestön säännöissä määrätyin tavoin.
Tehtäessä päätöstä paikallisyhdistyksen edunvalvontamaksun määrästä on otettava huomioon aluejärjestölle aluejärjestön päätöksen mukaan maksettava osuus edunvalvontamaksusta.
Maksu kultakin vuodelta on maksettava maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli jäseneksi liittyminen tapahtuu kesken kalenterivuotta, edunvalvontamaksu on maksettava kolmen kuukauden kuluessa jäsenyyden alkamisesta.
Yhdistyksen kokous voi päättää varsinaisilta jäseniltä perittävän mahdollisen lisäedunvalvontamaksun perimisestä.
Kannattajajäsenet maksavat vuosittain syyskokouksen vahvistaman kannattajamaksun.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat edunvalvontamaksusta vapaita. Keskusliitto kokoaa edunvalvontamaksut keskitetysti.
Hallinto- ja toimielimet
6§
Paikallisyhdistyksen päätösvaltaa käyttää paikallisyhdistyksen kokous. Toimeenpaneva elin on paikallisyhdistyksen hallitus. Ne voivat asioiden valmistelua varten asettaa pysyviä valio- tai neuvottelukuntia, tilapäisiä toimikuntia ja muita tarpeellisiksi katsottuja toimielimiä.
Hallitus voi määrätä keskuudestaan valitun työvaliokunnan tai muita valiokuntia hoitamaan hallituksen valvonnan alaisena hallituksen toimivaltaan kuuluvia juoksevia asioita.
Paikallisyhdistyksellä on puheenjohtaja ja vähintään yksi (1), enintään kolme (3) varapuheenjohtajaa, jotka valitaan toimintavuodeksi kerrallaan. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös paikallisyhdistyksen puheenjohtajaksi.
Paikallisyhdistyksen kokous
7§
Paikallisyhdistyksen varsinainen kokous pidetään hallituksen kutsusta vuosittain kahdesti, kevätkokous helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen lähemmin määräämänä aikana ja päättämässä paikassa.
Hallitus päättää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Se on kutsuttava koolle myös silloin, kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) paikallisyhdistyksen jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti hallitukselta jonkin erityisen asian käsittelemistä varten.
8§
Kirjallinen kutsu, tai sähköpostikutsu paikallisyhdistyksen kokouksiin on toimitettava jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.
9§
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun kokouskutsu on toimitettu sääntöjen mukaan.
Varsinaisilla jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on paikallisyhdistyksen kokouksessa yksi (1) ääni, jota henkilöjäsen itsensä ja yhteisöjäsenen edustajan on käytettävä henkilökohtaisesti.
Kannattajajäsenillä on paikallisyhdistyksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Jos varsinainen jäsen ei ole maksanut edunvalvontamaksuaan S §:ssä määrätyn erääntymisajan kuluessa, ei sillä ole paikallisyhdistyksen kokouksessa äänioikeutta.
Keskusliiton hallituksen jäsenillä ja toimihenkilöillä sekä aluejärjestön hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on oikeus osallistua paikallisyhdistyksen ja sen hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa, mutta äänioikeutta heillä ei ole.
Äänestyksissä ratkaisee enemmistön mielipide, paitsi 16 ja 17 pykälien määräämissä asioissa, äänten mennessä tasan puheenjohtajan kannattama mielipide, ja suljetussa äänestyksessä äänten mennessä tasan arpa. Äänestys on avoin paitsi vaaleissa, joissa jonkun äänioikeutetun pyytäessä on käytettävä suljettua lippuäänestystä.
10 §
Paikallisyhdistyksen varsinaisen kokouksen avaa paikallisyhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, minkä jälkeen kokoukselle valitaan puheenjohtaja.
Paikallisyhdistyksen kevätkokouksessa:
- käsitellään hallituksen kertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilivuodelta sekä tilintarkastuskertomus
- vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä
- käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Paikallisyhdistyksen syyskokouksessa:
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio sekä edunvalvontamaksu ja kannattajamaksu seuraavaa toimintavuotta varten,
- päätetään hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten palkkioista,
- valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi toimintavuodeksi,
- päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä 11 pykälän määräämissä rajoissa,
- valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi hallituksen jäsenet 11 pykälän mukaan sekä kaksi (2) tilintarkastajaa ja tilintarkastajan varamiehet sekä määrätään heidän palkkionsa,
- valitaan paikallisyhdistyksen edustajat aluejärjestön kokouksiin seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat.
Paikallisyhdistyksen muissa kuin varsinaisissa kokouksissa puhetta johtaa hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja taikka kummankin estyneenä ollessa kokouksen valitsema henkilö.
11§
Paikallisyhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä vähintään kuusi (6) ja enintään viisitoista (15) muuta jäsentä. Muut jäsenet valitaan kahdeksi (2) toimintavuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen vuoden toimineista hallituksen jäsenistä puolet eroaa arvan perusteella ja sen jälkeen on puolet aina erovuorossa.
Hallitus valitsee sihteerin ja muut tarpeelliset toimihenkilöt, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä, sekä määrää näiden palkkiot. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Äänestyksissä ratkaisee enemmistön mielipide, äänten mennessä tasan puheenjohtajan kannattama mielipide, vaaleissa arpa.
12§
Hallitus käyttää paikallisyhdistyksen toimeenpanovaltaa ja hoitaa sen asioita. Hallituksen tehtävänä on
- edustaa paikallisyhdistystä ja hoitaa sen asioita paikallisyhdistyksen kokousten hyväksymien päätösten ja ohjeiden mukaan,
- valvoa paikallisyhdistyksen jäsenistön yhteisiä etuja ja asioita tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja,
- toimeenpanna aluejärjestön ja keskusliiton antamat tehtävät,
- päättää paikallisyhdistyksen varsinaisten ja kannattajajäsenten jäseneksi ottamisesta ja erottamisesta,
- huolehtia paikallisyhdistyksen vuosikertomuksen, tilinpäätöksen ja talousarvion laatimisesta,
- kutsua kokoon paikallisyhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä kutsua koolle ylimääräinen kokous, jos 7 pykälässä mainitusta tai muusta erityisestä syystä siihen aiheutuu tarvetta,
- tiedottaa paikallisyhdistyksen jäsenille yrittäjäkuntaa koskevista valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen, keskusliiton, aluejärjestön ja paikallisyhdistyksen päätöksistä ja toimenpiteistä,
- toimittaa aluejärjestön toimistolle erikseen määrättävin ajoin tiedot paikallisyhdistyksen toiminnasta ja päätöksistä, pitää jäsenluetteloa sekä yhteyttä jäseniin ja muihin etupiireihin toiminta-alueellaan.
Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittaminen
13§
Paikallisyhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, aina kaksi yhdessä sekä henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
Tilinpäätös- ja tarkastus
14§
Paikallisyhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilit jätetään helmikuun viidenteentoista päivään mennessä tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa paikallisyhdistyksen hallitukselle viimeistään neljätoista (14) vuorokautta ennen paikallisyhdistyksen kevätkokousta.
Paikallisyhdistyksen edustus aluejärjestön kokouksessa
15§
Paikallisyhdistys on oikeutettu lähettämään aluejärjestön kokouksiin aluejärjestön säännöissä määrätyn määrän edustajia.
Sääntöjen muuttaminen
16§
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä paikallisyhdistyksen kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) annettujen äänten enemmistöllä ja vahvistettava muuttumattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä toisessa paikallisyhdistyksen kokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20) vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muutosehdotuksesta sekä muutoksen sisällöstä.
Paikallisyhdistysten säännöille ja niihin tehtäville muutoksille on saatava keskusliiton hallituksen hyväksyminen.
Paikallisyhdistyksen purkaminen
17§
Päätös paikallisyhdistyksen purkamisesta on tehtävä muuten samassa järjestyksessä kuin mitä on määrätty sääntöjen muuttamisesta, paitsi että ehdotuksen paikallisyhdistyksen purkamisesta on saatava puolelleen vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä, ja vahvistettava muuttamattomana vielä samanlaisella äänten enemmistöllä toisessa kokouksessa, joka voidaan pitää aikaisintaan kaksikymmentä (20) vuorokautta edellisen kokouksen jälkeen.
Paikallisyhdistyksen purkautuessa on sen varat luovutettava Yksityisyrittäjäin Säätiölle, tai ellei sitä ole, muuhun vastaavaan tarkoitukseen.